2108417.jpg

Miten pieni kosketus tai hymy voi tehdä niin iloseks ja onnelliseks? Yks hellä kosketus ja tulee nii turvattu olo. Sellai, et haluis olla siin hetkessä ikuisesti.
Mut miten - ihan yhtä lailla - pieniki sana tai ele voi tehä niin pahan ja murtuneen olon?
Kukaa ei huomaa silloi. Kukaa ei huomaa sitä, sitä miten pieni ihminen on sisältä yhtäkkiä tyhjä. Miten se itkee ilman kyyneleitä ja on väsyny jatkamaan.
Kukaa muu ei huomaa, paitsi sä. Sä näät mun silmien läpi, sä näät mun sielun. Sä näät sen, miltä mä sisältä näytän. Ei kukaa toinen, ei koskaa aikasemmi eikä koskaa tulevaisuudessa. Vaan sä. Sä oot mulle läheisin ihminen, läheisempi ja rakkaampi ku kukaa.
Ne sanoo, että yks hymy voi kätkee miljoona kyyneltä. En voi kätkee niitä kyyneleitä sulta. Ku katot mua silmii ja sanot rakastavas, en voi teeskennellä. Silloi mä tunnen jotai, mikä on aitoa. Jotai mil on oikeesti merkitystä.
Onneks tulit takas mun elämään. Enää mun ei tarvi kätkee mun kyyneleit. Nyt voin hymyillä, koska mua ei itketä.

Rakastan sua.